Herättelevän otsikon takana on yksi Vantaan kaupunginmuseon KoKeMus-hankkeen työvaiheista. Tässä kirjoituksessa puhutaan roskiin heittämisen sijaan museokielellä kokoelmapoistoista tai karsimisesta. Ennen kuin ensimmäinen erä laatikoihin pakattuja esineitä matkasi kaatopaikalle, tehtiin kuitenkin paljon töitä.

Vantaan kaupunginmuseon kokoelmatiimi aloitti vuonna 2019 Noin 6000 luetteloimattoman esineen läpikäymisen suuressa inventointihankkeessa KoKeMus – kokoelmia kehittävä museo. Kyseessä oli hankkeen ensimmäinen vaihe. Vuoden aikana esineiden parissa työskenteli kolme ihmistä noin kahtena päivänä viikossa. Satoja esineitä kuvattiin ja luetteloitiin tietokantaan, mutta noin tuhat esinettä päätettiin poistaa kokoelmista lopullisesti vuoden 2019 loppuun mennessä.
Kaikki museot joutuvat tekemään kokoelmapoistoja ja karsintaa, vaikka asiasta ei usein puhuta julkisesti. Vantaan kaupunginmuseon kokoelmapoistoihin vaikuttivat esimerkiksi puuttuva kytkös Vantaaseen, huono kunto tai kaksoiskappaleet. Joidenkin esineiden saatetiedot tai jopa käyttötarkoitus oli kysymysmerkki.

Jokaisen poistopinoon joutuneen esineen kohdalla mietimme:
- Voisiko se sopia osaksi käyttökokoelmaamme. Käyttökokoelmaan kuuluvia esineitä käytetään esimerkiksi museon opetustyössä, niitä saa koskea ja kokeilla vapaasti.
- Jos esine liittyi selkeästi jonkun toisen museon tallennusalueeseen, sitä tarjottiin eteenpäin.
- Kolmantena poistotapana oli kierrätys. Hyväkuntoiset esineet vietiin Kierrätyskeskukseen. Kokoelmatiimissä pohdittiin myös näiden esineiden myymistä kokoelmien hyväksi, mutta alhaisen arvon takia se tuntui turhan aikaa vievältä hyötyyn nähden.
- Vasta viimeisenä vaihtoehtona lajiteltu metalli-, puu-, sähkö-, ongelma- ja sekajäte vietiin Sortti-asemalle.
Hyvin alkanut kokoelmien inventointityö jatkuu museossa myös vuonna 2020. Positiivisen arvion mukaan KoKeMus-hanke on saavuttanut ensimmäisen vaiheen puolivälin. Karsimisella saavutetaan entistä käytettävämmät kokoelmat ja ratkaistaan tilanpuutteeseen liittyvät ongelmia.