Vantaa50-historiahanke kiinnosti seminaariyleisöä. Kaupungintalon valtuustosalissa oli parhaimmillaan 90 kuulijaa Urbaani Vantaa -seminaarissa, kun tiistaina 3.3. tarkasteltiin pohjoismaisen kaupunkihistorian pitkiä juuria ja ajankohtaisia teemoja.

Kaupunki nimeltä Vantaa syntyi, kun entinen Helsingin maalaiskunta sai ensin kauppalan aseman vuonna 1972 ja kaupunkistatuksen kaksi vuotta myöhemmin. Vantaa kasvoi tuolloin todella nopeasti. Väestökehityksessä ja kaupunkikuvassa näkyi suuri muuttoaalto ja uusien asuinalueiden, lähiöiden, nopea rakentaminen. Samalla Vantaa oli yhä entistä maalaiskunnan aluetta, johon pientalot ja pellot kuuluivat. Juuret juontavat pidemmällekin, kun tarkastellaan Vantaata erilaisten, omaleimaisten keskusten verkostokaupunkina. Vantaa50 on kaupungin historiatoimikunnan hanke, jossa tutkitaan Vantaan kaupunkiajan historiaa. Tutkimus julkaistaan juhlakirjana vuonna 2024.

Urbaani Vantaa -seminaarin avasi kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Hän pohti, että Vantaan eri aluekeskukset ovat merkittävämpiä identiteetin lähteitä kuin vantaalaisuus itsessään. Vantaalla on viime vuosina ilmennyt laajaa kiinnostusta historiaan, mikä antaa hyvät lähtökohdat tutkimushankkeelle. ”On hyvin tärkeää, että kaupungilla on sekä juuret että siivet”, Viljanen päätti puheenvuoronsa.

Seminaarin pääpuhujina olivat emeritusprofessori Peter Clark Helsingin yliopistosta ja yliopistonlehtori Rolf Hugoson Uumajan yliopistosta. Clark avasi seminaarin kuulijoille pohjoisten kaupunkien yhteisiä kehityskulkuja keskiajalta tähän päivään ja hahmotteli niiden historian erityispiirteitä. Yhteenvetona Clark totesi, että pohjoinen Eurooppa on otettava huomioon omana kaupunkialueenaan historiantutkimuksessa ja sen ymmärtämiseksi tarvitaan enemmän vertailevaa tutkimusta. Vantaan historia on hyvin pitkä, ja sen tutkiminen on tärkeää myös laajemman kuvan saamiseksi pohjoisten kaupunkien kehityksestä.

Hugosonin aiheena oli historia kaupungin brändin rakentamisen välineenä. Historiantutkimuksessa kaupunkia käsitellään yleensä eri osa-alueiden kautta, joita ovat politiikka, talous, palvelut, asukkaat, luonto, liikenne, kulttuuri ja vaikkapa rikokset. Historia on myös läsnä rakennuskannassa ja kaupunkikuvassa. Tutkimuksen rajaus ja painopisteet vaikuttavat kaupungin historiabrändiin. Hugoson katsoi, että kun historiaa käytetään kaupungin brändäykseen, tarvitaan poliittisia valintoja siitä, mitkä asiat nostetaan kaupunkibrändin tueksi. Tällä hetkellä Vantaa on profiloitunut lentokenttäkaupunkina, entä tulevaisuudessa?

Seminaarin toisessa osassa aiheena oli paikallishistoria tutkimuskohteena. Kaupunki- ja ympäristöhistorian tutkija, FT Matti O. Hannikainen puhui Suomen kaupungistumisen vaiheista 1960-luvulla. Hannikainen nosti esille aikakauden kuntaliitokset: Helsinkikin havitteli lisäalueita maalaiskunnasta vielä Vuosaaren alueliitoksen (1966) jälkeen. Toisin kävi, ja Vantaa itsenäistyi omaksi kaupungikseen. Hannikaisen mukaan Vantaan perustaminen on osa laajempaa yhteiskunnallista murrosta, maaltamuuton ja kuntaliitosten aikaa.

Vantaa50-historiahanke sai myös hyviä vinkkejä Joensuusta, kun tutkija Jani Karhu esitteli paikallista historiahanketta. Joensuussa tutkimus on jaettu neljään teemakokonaisuuteen, joista eri tutkijat vastaavat. Karhun mukaan useampi kirjoittaja on sekä vahvuus että haaste, ja jälkimmäisiä tuottaa etenkin kokonaisuuden hallinta, rajausten tekeminen ja päällekkäisyyksien välttäminen. Kokonaisnäkemystä tällaisessa hankkeessa voisi tuoda historiateoksen toimittaja.

Toimittajan roolin nosti esiin myös FT Pekka Ahtiainen, joka yhdessä FT Jukka Tervosen kanssa kirjoitti vuonna 2002 ilmestyneen Vantaan historian vuosilta 1946–1977. Ahtiainen painotti teoksen toimittamisen ja kuvatoimituksen merkitystä onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Edellisessä historiahankkeessa historiatoimikunta oli hienosti tukenut kirjoittajien työtä. Kahden tutkijan tutkimustyön lisäksi teokseen tuli runsaasti tietolaatikoita, joita asiantuntevat vantaalaiset kirjoittivat.

Lopuksi museopalveluiden päällikkö Marjo Poutanen puhui Vantaa50-hankkeen merkityksestä museolle. Kaupungin linjausten mukaisesti museon painopisteitä ovat kaupungistuminen ja lähiöiden historia. Poutanen arvioi, että historiantutkimus tuottaa arvokasta lisätietoa museolle muun muassa vantaalaisesta arjesta. Hankkeessa pyritään myös vuorovaikutukseen kaupunkilaisten kanssa jakamalla tietoa ja järjestämällä tapahtumia.

Urbaani Vantaa -seminaari toi esille vantaalaisten suuren kiinnostuksen lähihistoriaa kohtaan. Puheenvuoroissa käsiteltiin hyvin sekä teoriaa että käytäntöä. Esille nousivat kaupungin historian pohjoismaiset yhteydet ja eri suunnista tulevat vaikutteet. Käytännön esimerkit avasivat historiantutkimuksen työvälineitä ja antoivat konkreettisia neuvoja. Kiitos runsaslukuiselle ja aktiivisesti keskusteluun osallistuneelle yleisölle, joka antoi myös oman panoksensa pohdintaan Vantaan historian kirjoittamisesta!

Seminaarin voi käydä kokonaisuudessaan kuuntelemassa Vantaa-kanavalta osoitteesta: https://vantaakanava.fi/urbaani-vantaa-seuraa-vantaa50-historiahankkeen-seminaaria/

Sari Aalto
Vantaa50-historiahankkeen projektisihteeri