Takanani on kolme vuotta hankkeessa nimeltä Vantaan kulttuuriympäristölinjaukset. Hankkeessa luotiin Vantaalle ensimmäiset kulttuuriympäristölinjaukset ja pilotoitiin toimintamalleja sekä asukkaiden kanssa että poikkihallinnollisesti kaupungin sisällä.

Kulttuuriympäristöt ovat kaikkea ympäristöä, jossa ihmisen vaikutus näkyy: rakennuksia, puistoja, peltoja, järviä, muinaisjäännöksiä… Se on koteja, kotiseutuja, historiaa ja nykypäivää rinta rinnan.

Opin/oppimisen paikkoja

Kolmivuotisen hankkeen aikana tutustuin erilaisiin ajatuksiin kotiseudusta ja vantaalaisuudesta. Sain rohkeutta tarttua mutkikkaisiin ja tunteita herättäviin asenteisiin ja mielipiteisiin, joita meillä jokaisella on omasta ympäristöstämme.

Opin tuntemaan erilaisia lähtökohtia kulttuuriympäristötyölle sekä myös haastamaan työhönsä ja näkökulmiinsa tottuneiden ajattelua. Opin puhumaan kulttuuriympäristöstä niin, että jokainen ymmärtää sen merkityksen. Opin kokeilemaan ja välillä myös epäonnistumaan.

Nautin vuosistani Vantaan Kylli-tätinä. ”Kylli” oli työporukan lempinimi hankkeelle sen alusta saakka. Nimeä käytettiin myös esim. somekanavissa, koska niihin ”kulttuuriympäristölinjaukset” oli merkkimäärältään liian pitkä.

Myös hanke oli laaja. Mukana linjauksia tekemässä oli noin 100 kaupungin virkamiestä. Osalle heistä kulttuuriympäristön käsite oli lähtökohtaisesti vieras, toisille taas keskeinen osa työtä.

Hankkeen tapahtumiin osallistui yhteensä yli 3000 asukasta. Lisäksi yhteistyötä tehtiin yli 50 eri tahon kanssa. Joukkoon kuului niin yrityksiä, oppilaitoksia kuin valtakunnallisia ja kansainvälisiä verkostoja.

No mitä ne linjaukset sitten sisältävät?

Linjauksissa muodostettu visio on: Vantaalaiset kulttuuriympäristöt ovat rakkaita ja rikkaita. Tämä tarkoittaa, että Vantaalla on hyvin hoidettuja ja monikerroksisia ympäristöjä, joista asukkaat voivat olla ylpeitä. Vision tueksi tehtiin viisi linjausta:

• Vantaalaiseksi opitaan ja kasvetaan kulttuuriympäristökasvatuksen avulla
• Teemme kulttuuriympäristötyötä yhdessä
• Kulttuuriympäristö näkyy ja kuuluu Vantaalla
• Huolehdimme kulttuuriympäristön arvojen välittymisestä tulevaisuuteen
• Vahvistamme kulttuuriympäristön hoidon ja tutkimuksen resursseja

Näiden linjauksien toteuttamiseksi valmisteltiin yli 50 toimenpidettä. Ne vaihtelevat hyvin konkreettisesta infotaulujen pystyttämisestä vaikeisiin rakennussuojeluprosessien kehittämiskohtiin.

Hankkeen kruunasi kaupunginmuseossa avautunut Kaupunki ilman identiteettiä? -näyttely. Ikävä kyllä näyttely ehti olla vain kolme viikkoa auki, ennen kuin koronarajoitukset sulkivat sen. Mutta ei hätää! Kunhan pandemiatilanne hellittää, näyttely on auki ainakin vuoden loppuun saakka. Siihen asti opastuksia ja luentoja järjestetään Teamsissa kerran kuukaudessa.

Vantaa esimerkkinä Euroopalle 

Hienon, mutta ehkä odottamattoman huipennuksen hanke sai, kun se valittiin vuoden vaihteessa EU:n hyvien toimintamallien katalogiin. Siihen liittyen Vantaa emännöi maaliskuussa pidettyä eurooppalaisten kulttuuriperintöasiantuntijoiden vertaisoppimistapaamista.

Kaupungin puolesta puhumassa olivat sekä kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrand, kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine, elinkeinojohtaja Kimmo Viljamaa että kulttuurijohtaja Annukka Larkio.

On ollut hieno huomata, että ”kaupunki ilman identiteettiä” on näiden vuosien jälkeen taas asteen verran suuremmassa hypetyksessä ja että kotiseutuaihe puhuttaa monissa kanavissa.

Lue lisää Kylli-hankkeesta Vantaan kulttuuriympäristölinjausten nettisivulta.