Minkä ikäinen Vantaa on? Yksinkertainen vastaus on, että vuonna 1974 kaupunkistatuksen saanut Vantaa on 47-vuotias.

Vai lasketaanko vuosiluku siitä, kun entisestä Helsingin maalaiskunnasta tuli kauppala vuonna 1972? Silloin Vantaa-nimi otettiin virallisesti käyttöön. Jos mennään kaukaisempaan historiaan, löytyvät ensimmäiset nykyistä Vantaan aluetta koskevat maininnat historiallisesta lähdeaineistosta 1300-luvulta.

Pitkään oli käsitys, että ensimmäinen maininta oli 15.5.1351 päivätyssä kirjeessä. Siinä ruotsin kuningas Maunu Eerikinpoika lahjoitti Helsinganjoen, eli nykyisen Vantaanjoen, kalastusoikeudet Virossa sijaitsevalle Padisen luostarille. Siksi 15.5. vietetään nykyisin Vantaan päivää.

Vuonna 2013 ilmestyneessä Vantaan keskiaika -teoksessa kävi kuitenkin ilmi, että paikkakunta mainitaan jo 20 vuotta tätäkin aiemmin, vuonna 1331. Pitäisikö siis kuitenkin viettää 690-vuotispäivää?

Helsinge vs. Vantaa

Keskiajan varhaisissa lähteissä paikkakunta esiintyy nimellä Helsinga tai Helsingo. Myöhemmin vakiintuu nimi Helsinge, josta tuli suomeksi Helsingin pitäjä. Nimimuoto säilyi, kun vuonna 1865 perustettiin Helsingin maalaispitäjä. Vielä maalaispitäjän aikaan seudun valtaväestö puhui äidinkielenään ruotsia.

Vantaa-nimikin oli mukana jo varhain. Ruotsinkielisten kutsuessa seutua Helsingeksi ja jokea nimellä Helsingå esiintyi suomenkielisen vähemmistön puheessa Vantaanjoki. Kuten käy ilmi 1600-luvulta säilyneestä lähteestä, myös Helsingin pitäjän kirkonkylää on vanhastaan kutusuttu suomenkielisten keskuudessa Vantaan kyläksi.

Vantaa-nimi ei siis ole kovinkaan kaukaa haettu, ja sillä on hyvät historialliset perusteet. Kaupunkia perustettaessa alueen reilu enemmistö oli jo suomenkielisiä.

Kivikausikortti

Siirrytään vielä ruotsin- ja suomenkielisestä väestöstä paljon kaukaisempaan aikaan ja lyödään viimeinen kortti pöytään. Vantaan kivikautta on tutkittu paljon, ja monia kivikautisia löytöjä on myös ajoitettu.

Vanhin ajoitus Vantaalta menee jopa 9450 vuoden päähän. Tällöin ei vielä ollut tietoakaan suomea tai ruotsia puhuvasta väestöstä. Vantaalla puhuttiin jotakin kauan sitten koko maapallolta kadonnutta kieltä. Ympäristökin oli varsin erilainen, sillä Helsingin alue makasi vielä meren pohjassa ja Vantaa rannikolla.

Sittemmin meri on maankohoamisen myötä vetäytynyt kauemmaksi ja Vantaa on menettänyt yhteytensä mereen. Merestä ovat kuitenkin muistona monet kivikautiset asuinpaikat, jotka sijaitsivat muinaisen meren rannalla. Suurimmat asutuskeskukset näyttävät sijainneen Myyrmäessä ja Tikkurilan kupeessa Jokiniemessä. Vantaan nykyisillä keskustoilla on siis hyvin vanhat juuret.

Hyvää syntymäpäivää, Vantaa! Mutta kuinka monetta?

Kivikautisia esinelöytöjä ajoitetaan niin kutsutulla radiohiilimenetelmällä. Se ei kuitenkaan anna tarkkoja vuosilukuja, vaan ajoituksissa on usein muutaman sadan vuoden virhemarginaali.

Vaikka historiallisissa lähteissä esiintyykin tarkka vuosiluku ja jopa päivämäärä, eivät nekään pysty antamaan tarkkaa ajoitusta Vantaan alueen iästä. Ne tarjoavat keskiajan osalta vain satunnaisen otannan sattuman kautta säilyneistä asiakirjoista. Vasta keskiajan päätyttyä, 1500-luvun puolivälistä, alkaa lähteitä löytyä järjestelmällisesti.

Jos kaupungin ikä halutaan määrittää siitä, kun tänne saapuivat ensimmäiset ihmiset, 9450 vuotta on aika hyvä luku. Siinä tapauksessa joutuu jo leipomaan aika ison kakun saadakseen kaikki kynttilät mahtumaan…