Jokiniemen muinaispuiston ympäristössä ovat kaivaukset täydessä käynnissä. Joen varrelle ollaan rakentamassa uutta kävelytietä. Koska osa tiestä ylittää kivikautisen asuinpaikan, täytyy arkeologien ensin tutkia tien alle jäävä osuus.

Muinaispuiston ympärillä sijaitsee yksi Suomen laajimmista tunnetuista kivikautisista asuinpaikoista. Alueella on tehty jo aiemmin laajoja arkeologisia kaivauksia. Niiltä on löytynyt muun muassa useissa näyttelyissä esillä olleita savisia ihmishahmoja, niin kutsuttuja savi-idoleita.

Kivikauden rivitaloyhteisö sijaitsi merenrannalla

Paikalla on kivikaudella ollut iso kylä, jossa näyttää olleen osaksi maahan kaivettuja rivitaloja. Rivitaloja paikalla on paljon nykyäänkin, joten ympyrä on tämän osalta sulkeutunut.

Muuten ympäristö on muuttunut kivikaudesta paljon. Kivikaudella paikka sijaitsi ison merenlahden suulla hiekkarannalla. Takana oleva merenlahti levittäytyi nykyisen Koivukylän alueelle.

Kivikautisten talonpohjien lisäksi Jokiniemestä on löytynyt liesien hiiltyneitä jäänteitä, muutama hautaus sekä tietenkin paljon esineitä. Löydöt auttavat rakentamaan kuvaa kivikautisten vantaalaisten elämästä.

Paikalla on asuttu niin kutsutulla kampakeraamisella kaudella yhteen menoon reilun 700 vuoden ajan noin 6000–5300 vuotta sitten. Sitten meri vetäytyi alueelta ja ihmiset seurasivat sen perässä.

Monta tuhatta vuotta myöhemmin ruotsista tulleet uudisasuttajat raivasivat itselleen peltoja vanhasta merenpohjasta. Savisten peltojen lomaan nousi Hanabölen kylä, joka on edelleen olemassa.

Uudet sirpaleet kertovat nuorakeraamisesta kulttuurista

Meneillään olevat kaivaukset tuovat jälleen uuden palikan paikan menneisyydestä kertovaan palapeliin. Kaivaukset toteuttaa arkeologisia palveluita tarjoava Mikroliitti Oy kaupungin tilauksesta.

Tähän mennessä kaivauksilta on löytynyt muun muassa nuorakeramiikkaa, joka kertoo kivikauden loppuvaiheista. Paikalle muutti uusi joukko ihmisiä, kun kampakeraamisten ihmisten perustama kylä oli ollut autiona jo useita satoja vuosia.

Jotakin oli ehkä vielä näkyvissä, ja nuorakeraamikot päättivät pystyttää talonsa samoille sijoille kuin kampakeraamikot aikoinaan. Ehkä valintaan liittyi tausta-ajatus, että maat haluttiin ottaa haltuun rakentamalla omat asuinsijat vanhojen asukkaiden tärkeinä pitämille paikoille.

Vantaan valloittajat

Nuorakeraamiset ihmiset kuuluivat valloittajakansaan, joka noin 5000 vuotta sitten levittäytyi Venäjän aroilta isoon osaan Eurooppaa. Leviäminen oli todennäköisesti väkivaltaista. DNA-tutkimus on osoittanut, että suurin osa Euroopan miespuolisesta väestöstä edelleen polveutuu tästä kansasta. Nuorakeraamisten ihmisten ilmestyessä uusille alueille ei vaikuta olleen eduksi olla paikallista miespuolista alkuperää.

Nuorakeraamisen kansan leviämistä on verrattu suuriin historiallisiin tapahtumiin, kuten ensimmäisiin maanviljelijöihin, Rooman valtakuntaan, kansainvaellusaikaan, 30-vuotiseen sotaan tai ensimmäiseen maailmansotaan. Nyt katsotaan, voisivatko Jokiniemen kaivaukset tarjota lisätietoa tämän kansan toimista nykyisen Vantaan alueella.

Kaivaukset tarjoavat varmasti mielenkiintoisia tutkimustuloksia. Kaivaukset ovat mielenkiintoiset myös siksi, että ne herättävät henkiin arkisen ja jokapäiväisen maiseman uudella tavalla. Tuttujakin paikkoja katsoo aivan uusin silmin, kun tietää, mitä kaikkea siellä on tapahtunut, ketä siellä on asunut ja miltä siellä on näyttänyt kauan meitä ennen!

*

Jokiniemessä voi käydä tutustumaan paikan menneisyyteen myös museon tuottaman Muinaispuiston Anselmiu -seikkailupelin avulla.