Myyrmäen keskusta on tällä hetkellä myllerryksessä, kun sinne rakennetaan uusia korkeita kerrostaloja. Rakentaminen on jatkoa paikalla sijainneelle monituhatvuotiselle ihmisasutukselle.

Vanhimmat ihmisten jäljet Myyrmäessä menevät jopa 8500 vuoden päähän. Silloin Myyrmäen ympäristö oli hyvin erilainen kuin nyt. Nykyisten Myyrmannin ja Vantaan taidemuseo Artsin alueet sijaitsivat muinaisen meren hiekkaisella rannalla.

Myyrmäen kivikautinen menneisyys tunnetaan hyvin. Alueella on ennen uuden rakentamista tehty useita arkeologisia kaivauksia aina ensimmäisistä 1960-luvun rakennushankkeista lähtien. Myyrmäen keskusta onkin Suomen laajimmin tutkittu kivikautisen asuinpaikan alue. Siellä on tälläkin viikolla ollut käynnissä arkeologiset kaivaukset.

Paalukylänpuisto on muinainen hauta-alue

Kivikautisten asuinpaikkalöytöjen lisäksi Myyrmäen keskustasta tunnetaan kivikautinen kalmisto. Sieltä on löytynyt joitakin kymmeniä varhaisen sekä myöhäisen kivikauden hautoja. Haudat ovat kiertäneet Paalukylänpuiston kalliota. Kallio näyttää siis toimineen kivikaudella jonkinlaisena hautamuistomerkkinä.

Luurankoja kivikautisista haudoista ei ole löytynyt. Suomesta ei tunneta lainkaan kivikautisia luurankoja. Happaman maaperämme ansiosta luurangot hajoavat ja maatuvat yleensä muutamassa sadassa vuodessa.

Sen sijaan kivikauden haudat erottuvat maassa punaisina ihmisen muotoisina läikkinä. Kivikaudella oli nimittäin tapana ripotella ruumiin päälle punamultaa. Siksi arkeologit puhuvat punamultahaudoista. Ennallistettua punamultahautaa voi käydä ihmettelemässä Vantaan taidemuseo Artsin sisääntuloaulassa.

Myrtsiläiset kulkevat esihistorian keskellä

Kivikausi näkyy muutenkin nykyisessä Myyrmäessä. Katujen ja paikkojen nimistä löytyy esimerkiksi Punamultapolkua, Iskostietä, Ruukkupolkua, Meripihkatoria ja Kivikaudenpuistoa. Löydöstiellä on maalattu äskettäin kerrostalon seinään muraali, jossa on valtava nuorakeraaminen saviastia kivikauden lopulta.

Uusien rakennushankkeiden yhteydessä on tarkoitus tuoda Myyrmäen kivikautta yhä enemmän näkyviin. Kuvanveistäjä Tommi Toija on suunnitellut keskustaan Viimeisellä rannalla -nimisen teoskokonaisuuden.

Teokseen kuuluu monumentaalinen pronssiveistos Ruukkutorilla sekä sen ympärillä olevia ruukkuja ja niiden fragmentteja Paalutorilla ja Paalukylänpuistossa. Teoskokonaisuus tulee kuulumaan Vantaan taidemuseon julkisen taiteen kokoelmaan.

Myyrmäessä on siis liikkunut ihmisiä tuhansien ja tuhansien vuosien ajan. Pian paikalle saapuu taas uusi asukasaalto, kun uudet kerrostalot valmistuvat ja saavat uusia asukkaita. He tulevat tallomaan samoja maita kuin kivikaudella eläneet ihmiset.

Maailma on kuitenkin ehtinyt muuttua valtavasti siinä välissä. Siinä missä kivikauden asukkaat hankkivat elantonsa hyljestämällä, kalastamalla tai keräilemällä syötäviä kasviksia, nykymyyrmäkeläiset käyvät supermarketeissa valitsemassa mieleisensä ruokatarpeet.