Välillä saa arkeologikin nousta kuopastaan ja kokeilla aivan uudenlaisia hommia. Koronakriisin myötä aloitin nimittäin tiistaina 24.3.2020 työt Vantaan koronaneuvontapuhelimessa.
Vantaa50-historiahanke kiinnosti seminaariyleisöä. Kaupungintalon valtuustosalissa oli parhaimmillaan 90 kuulijaa Urbaani Vantaa -seminaarissa, kun tiistaina 3.3. tarkasteltiin pohjoismaisen kaupunkihistorian pitkiä juuria ja ajankohtaisia teemoja.
Kohti tuntematonta -näyttely on päättynyt. Näyttely kertoi kuolemasta. Se herätti ihmisiä pohtimaan paitsi omaa kuolevaisuuttaan, myös sitä miten haluamme jäljellä olevan aikamme elää. Ja mitä meistä lopulta jää jäljelle.
Keskiaikaisperäinen Skattmansby, eli Veromiehenkylä, on noussut viime päivinä otsikoihin, kun Vantaa on miettinyt Veromiehen kaupunginosan nimen vaihtoa modernimmaksi Aviapolikseksi. Ottamatta sen kummemmin kantaa nimen vaihdokseen, ajattelin kirjoittaa muutaman sanan kylän historiasta.
Museo on oiva taho vastaamaan tähän kysymykseen.
Herättelevän ja vähän hurjankin otsikon takana on yksi Vantaan kaupunginmuseon KoKeMus-hankkeen työvaiheista. Ennen kuin ensimmäinen erä laatikoihin pakattuja esineitä matkasi kaatopaikalle, tehtiin kuitenkin paljon töitä.
Talvella 1929-1930 löydettiin Sotungin kalkkilouhoksen jään alta ruumis.
Hautajaiskukkien historia lähtee liikkeelle ajasta, jolloin kasvihuoneessa viljeltyjä kukkia on ollut saatavilla ympäri vuoden ja ammattilaisia niitä sitomassa. Erot kaupungin ja maaseudun välillä olivat suuria. Näyttävät kukka-asetelmat kuuluivat varakkaiden hautajaismenoihin jo reilusti yli sata vuotta sitten, mutta kukkien käyttö vakiintui koko kansan tavaksi vasta sotien jälkeen.
Vantaan kaupunginmuseon sosiaalisen median päivityksissä on ollut viime aikoina kuvia esineistä hashtagilla #kokemus #kokoelmiakehittävämuseo. KoKeMus eli kokoelmia kehittävä museo -hanke syntyi Vantaan kaupunginmuseossa muillekin museoille tutun ongelman äärellä: emme tunne kokoelmiamme kunnolla. Museomme kokoelmissa on arviolta 27 000 esinettä, joista ainoastaan 9000 on löydettävissä tietokannastamme.
Vantaan kaupunginmuseon kuva-arkistoon tarjotaan säännöllisesti vanhoja ja vähän uudempiakin valokuvia. Minkälaiset kuvat sopivat museon kokoelmiin ja miksi museo ei voi ottaa kaikkia kuvia vastaan? Entä mitä kuvia kuva-arkistossa jo on?
Huoneen seinää peittää valkoinen metallihylly, joka on ääriään myöten täynnä ruskeita erikokoisia pahvilaatikoita ja silkkipaperikääröjä. Lattialla on siirtolavojen päällä isompia esineitä ja lisää laatikoita. Tämä on lähtötilanne.
Däcker eli tikkuri on tarkoittanut kymmenen nahan nippua. Mutta mitä on voinut ostaa esimerkiksi tikkurilla oravannahkoja?
Kiinnostavan kohteen etsiminen linssin eteen on hyvä lähtökohta hyvälle valokuvalle. Jos tavoitteena on kuitenkin saada loistava kuva, tarvitaan muutakin kuin hyvä kuvauskohde.
Vanhan Helsingin maalaiskunnan paikannimistö on monikerroksista. 1.2.2019 avattiin uusi nimistöverkkopalvelu Nimisampo.
”Sperm sewing machine oil”. Helsingin pitäjän kirkonkylän vanhalta tilalta löytyneen lasipullon kirjoitus herätti ihmetystä.
Baritoni Esa Ruuttunen kirjoitti meille keväällä rakkaudestaan Vantaanjokeen. Teksti oli niin hieno, että pyysimme luvan julkaista sen täällä Muistaakseni-blogissa.